long day, but I survived.

keskiviikkoaamu jona ei ole koulua, koska saatiin tehtyä kuvanveistoa parilla pitemmällä päivällä sisään ja nyt on sekin kurssi pulkassa. jos jotain opin niin ainakin sen että kuvanveisto ja ylipäätänsä veistosten tekeminen on helvetin kovaa duunia. paljon eri vaiheita, ja millä hetkellä hyvänsä kaikki voi mennä vituiks. ite jouduin hakkaamaan päätäni seinään useemmankin kerran ja lopputuloskin on aika erilainen mitä alkuperäinen kipsivedos on. mutta toisaalta siitä tulikin juuri sen takia todella siisti, melkein parempi. iso kiitos meiän maikalle joka jakso kuunnella meiän kaikkien marinaa ja kitinää.
eilinen oli aika hektinen päivä. mulla oli elämäni ensimmäinen valokuvauskeikka, eikä mikään helppo nakki napsahtanut, meinaan hautajaiset. mua jännitti aivan saatanasti, koska ensinnäkin olen aika empaattinen ihminen. mut omaksi onnekseni ite duuni vei kaiken keskittymisen enkä kerenny pysähtyy miettimään mitään syvällistä ja sain pidettyä itseni kasassa. hautajaiset oli tosi pienet, mikä teki munkin duunista vähän helpompaa. sain otettua joku 300 kuvaa ja pitäis käydä ne läpi tässä joku kaunis päivä. saan tuosta jonkunlaisen palkkionkin, mut mulla ei ole mitään hajua paljonko voin pyytää? koska itse paikalla oleminen ei sinäänsä ole mikään iso duuni, mutta kuvien käsittelyyn hukkuu todella paljon aikaa.
mutta katsellaan nyt, toivon eniten kuitenkin että asiakkaat ovat sitten tyytyväisiä kuviin. koska tuo oli mun ensimmäinen oikea keikka niin todella toivon että kuvat saavat ihmiset tyytyväisiksi.