rollercoaster.

jooh, tänään taas semmonen päivä et mennään vuoristorataa ja lujaa. väsyttää, hymyilyttää, hetken ahistaa, mut sit taas keksin jostain uuden syyn hymyillä uudestaan. rupesin tossa taas miettimään again niitä mun tulevaisuuden mahdollisia kuvioita ja tajusin et ei helvetti tulen todnäk joutumaan vittumaisiin tilanteisiin toistamiseen, samankaltaisiin niin kuin nyt. ainakin näen sen hyvin mahdollisena. en tiedä, en tosiaan. tää vitun epävarmuus kaikesta saa mut välillä niin sekoamisen partaalle ettei mitään järkeä. parhaani mukaan yritän työntää niitä ajatuksia ja fiiliksiä sivuun koska en halua stressaa mistään, se ei sovi mulle. tää tilanne vaan altisaa jopa mutkin sille ja hyvin pahasti. sen takia tässä mennään ylös ja alas aika kovalla temmolla. kaipaan tasapainoa, enkä jaksais millään odottaa että tää kaikki lähtis tästä rullaamaan uusilla pyörillä kohti uusia asioita. tähän liittyen, vihaan kun ihmiset heittää itsestäänselviä kliseitä. se jotenki lyö tän kaiken paskan pahemmin päin kasvoja. ei se mitään, näillä mennään ja näin sätkitään. taas yks päivä takana.