herproteiini aamianen, päivän nautinnollisin hetki kun yritän saada kiskottua ton pari desiä naamaan. haisee muuten ihan kuolemalta, enkä usko että asiaa on parantanut se että se sai seistä hetken tossa pöydällä. hyi jeesus. koko seuraava viikko meneekin sit vihdissä sluibaillessa kun tuo yks sankari lähtee laivalle. kattoo tuleeko se sieltä hengissä takasin kun sen aikasemmat näytöt on ollu vähän huonoja.. soittanu mulle pariin kertaan "hei, mä en löydä mun hyttiä ku nää kaikki kerrokset on ihan samanlaisia." minähän se paras apu siinä välissä olen. onko muilla samanlaisia sankaritarinoita?
kesää ja kevättä odotellessa katsokaamme kun sataa lunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti